Raakafarkkujen ja selvedge-denimin alkuperän juurilla

Farkkujen käyttäjistä löytyy monta koulukuntaa. Osa arvostaa ennen kaikkea pehmeyttä ja joustoa, ja päätyy usein elastaania sisältäviin, valmiiksi esipestyihin farkkuihin. Ne tuntuvat mukavilta heti ensikäytöstä lähtien ja istuvat helposti ilman sisäänajoa.

Toisessa ääripäässä ovat ne, joille farkut ovat enemmän kuin pelkkä vaate – ne ovat tärkeä osa omaa pukeutumisidentiteettiä. Tälle käyttäjäryhmälle tärkeintä on, että farkut muotoutuvat ajan myötä juuri kantajansa mukaan ja niihin kehittyy yksilöllinen kuluma eli fade. Siksi he valitsevat usein laadukkaat, 100 % puuvillasta valmistetut, selvedge-menetelmällä kudotut raakafarkut.

Vaikka elastaania sisältävät farkut tarjoavat välitöntä mukavuutta, ne myös venyvät usein liikaa, menettävät muotonsa ja kuluvat puhki lyhyessä ajassa. Lisäksi synteettisten kuitujen lisääminen kankaaseen lyhentää tekstiilin elinkaarta ja tekee kierrättämisestä haastavampaa.

Sen sijaan puhtaasta puuvillasta valmistetut raakafarkut ovat pitkäikäinen valinta. Ne tuntuvat aluksi jäykiltä ja kankeilta, mutta ajan kanssa mukautuvat käyttäjän muotoihin ja muuttuvat aidosti omannäköisiksi.

Mikä selvedge tarkoittaa?

Selvedge-kangas kudotaan perinteisellä shuttle loom -kutomokoneella siten, että kankaan reunaan muodostuu siisti ja rispaantumaton hulpio. Tämä viimeistelty reuna on selvedgen tunnusmerkki, ja se paljastuu usein juuri silloin, kun lahkeet kääritään – mikä onkin klassisin tapa käyttää selvedge-housuja.

Selvedge ei kuitenkaan ole pelkästään farkkukankaan ominaisuus. Sama kudontatekniikka on käytetty myös muissa housukankaissa, kuten myös esimerkiksi valikoimastamme löytyvissä puuvillahousuissa.

Selvedge-denimin historia – laadun merkki jo yli sadan vuoden ajan

Selvedge-denim juontaa juurensa farmarihousujen alkuvaiheeseen 1800-luvun lopulle. Tuolloin denim-kangas kudottiin lähes poikkeuksetta shuttle loom -kutomokoneilla. Selvedge-sana tulee englannin sanoista self-edge, eli kirjaimellisesti “oma reuna”. Termillä viitataan kankaan reunaan, joka viimeistyy kudonnan aikana itsestään siistiksi ja rispaantumattomaksi ilman erillistä leikkuuta tai ompelua.

1900-luvun alkupuolella, kun farkkujen suosio kasvoi Yhdysvalloissa, valmistajat alkoivat kehittää tapoja erottaa laadukkaammat kankaat halvemmista. Yksi tunnetuimmista keinoista oli lisätä selvedge-reunaan värillinen lanka. Raita hulpioreunassa muodostui laadun tunnusmerkiksi – perinne, joka elää vahvasti edelleen.

1950-luvulta eteenpäin denim-teollisuus siirtyi modernimpiin ja nopeampiin koneisiin, jotka mahdollistivat tehokkaan massatuotannon. Tämän seurauksena selvedge-denim väheni ja muuttui vähitellen harvinaisuudeksi.

1970–1980-luvuilla japanilaiset valmistajat herättivät perinteisen selvedge-denimin uudelleen henkiin hankkimalla vanhoja shuttle-kutomakoneita, mikä loi perustan nykyiselle “premium-farkku”-kulttuurille. Nykyään samaa perinnettä jatkavat myös eurooppalaiset valmistajat, kuten mm. Pike Brothers, joka tuottaa selvedge-kankaita kunnostetuilla vanhanajan kutomakoneilla Euroopassa.

Selvedge-denim on nykypäivänä harvinaista, koska sen valmistus on hitaampaa ja kalliimpaa kuin modernien farkkujen tuotanto. Juuri siksi se on myös erityistä: yhä useampi kestävän kulutuksen ja ajattoman tyylin ystävä valitsee selvedge-farkut massatuotettujen vaihtoehtojen sijaan.

Mikä ihmeen raakafarkku?

Raakafarkut, eli raw denim -farkut, tarkoittavat farkkuja, joita ei ole pesty tai esikäsitelty ennen myyntiä. Toisin kuin suurin osa tavallisista farkuista, raakadenim tulee käyttäjälleen täysin “puhtaana” versiona: yksivärisenä, jäykkänä ja ilman keinotekoista kulutusta tai valmista haalistumaa.

Raakadenimin historia – alkuperäinen tapa käyttää farkkuja

Raakadenim ei ole moderni trendi, vaan itse asiassa farkkujen alkuperäinen muoto. Kun farkut kehitettiin 1800-luvulla työvaatteiksi, denim-kangas oli luonnostaan pesemätöntä ja jäykkää. Farkut oli tarkoitettu kestämään kovaa kulutusta kaivoksilla, maatiloilla ja teollisuudessa – ja ne myös kuluivat käytössä käyttäjänsä mukana.

Vasta myöhemmin, kun farkuista tuli osa arkipukeutumista ja muotia, valmistajat alkoivat pestä ja pehmentää kankaita valmiiksi. Samalla syntyi myös esikäsittelyjen maailma: kuluneet, haalistetut ja “valmiiksi rikotut” farkut, joita näemme nykyään lähes jokaisessa vaatekaupassa.

Raakafarkut edustavat paluuta farkkukankaan luonnollisen muodon juurille.

Miksi raakafarkut tuntuvat aluksi jäykiltä?

Raakadenim on usein tärkättyä ja käsittelemätöntä, mikä tekee siitä aluksi jäykän ja jopa kankean tuntuisen. Tämä kuuluu kuitenkin asiaan: raakafarkut vaativat sisäänajoa samalla tavalla kuin nahkakengät.

Fade-kulttuuri – raakafarkkujen suurin viehätys

Raakafarkkujen harrastajat puhuvat usein fadeista, eli kulumakuvioista. Koska kangasta ei ole pesty, väri alkaa kulua vähitellen pois niistä kohdista, joihin kohdistuu eniten liikettä ja rasitusta.

Raakafarkkujen pesu – milloin, miten ja miksi?

Raakafarkkujen pesu herättää usein enemmän kysymyksiä kuin itse farkkujen ostopäätös. Toisin kuin esipestyjen farkkujen kohdalla, raakafarkkuja ei ole käsitelty tai pehmennetty ennen käyttöä, joten niiden peseminen vaikuttaa farkkujen rakenteeseen ja istuvuuteen paljon selvemmin.

Yksi konkreettinen asia, joka kannattaa ottaa huomioon, on farkkujen pituuden kutistuminen pesussa. Useimmat raakafarkut kutistuvat ensimmäisessä pesussaan noin 3–5 cm puntista, joten tähän on hyvä varautua jo ostopäätöstä tehdessä. Tästä syystä usein suositellaan hieman pidempää punttia, jotta farkut istuvat hyvin myös pesun jälkeen.

Pesuväli vaikuttaa suoraan farkkujen kulumajälkeen. Mitä pidempään farkkuja käyttää ilman pesua, sitä luonnollisemmat ja yksilöllisemmät fadet muodostuvat. Pesun sijaan farkkuja voi raikastaa tuulettamalla niitä ulkona tai pakastamalla suojattuna, tosin pakastustakin osa farkkuharrastajista vastustaa. Konepesu poistaa tärkin, kutistaa puntin ja saattaa aiheuttaa epätoivottuja fadeja, kun taas käsinpesu on usein hellävaraisempi ja säilyttää kankaan rakenteen paremmin.

Monet denim-harrastajat suosittelevat pitkää käyttöjaksoa ennen ensimmäistä pesua, mutta tämä ei tarkoita, etteikö kangas pesua kestäisi. Raakafarkku on kestävä vaate, ja pesun ajankohta riippuu enemmän siitä, millaista kulumaa ja fadea haluat farkuillesi. Kun pesu tulee ajankohtaiseksi, kannattaa aina noudattaa valmistajan ohjeita. Raakafarkkujen mukana tulee yleensä valmistajalta kattavat ohjeet.

Sanforointi ja kutistuminen

Sanforointi tarkoittaa käsittelyä, jolla kankaan kutistumista vähennetään ennen ompelua. Suurin osa nykyään myytävistä raakafarkuista on sanforoituja, joten ne eivät kutistu dramaattisesti ensimmäisessä pesussa. Myös kaikki valikoimamme Pike Brothers -farkut on sanforoitu, joten koko on helppo valita tuotesivun ohjeiden perusteella.

Kaikki Gentlemannin valikoiman farkut löydät täältä, jos kaipaat apua farkkujen valintaan ota meihin yhteyttä.

Blogin kirjoittaja

Aura Nummelin

Gentlemannin yrittäjä ja palveleva vaatemyyjäsi